Vastuullisuus ei ole höttöä ja vaaleanpunaista, vaan strateginen osa yrityksen toimintaa. Jos asiaan ei reagoida, yritys jää vähitellen pois valintaikkunasta ja arvoketjusta, sillä suuret yritykset eivät tulevaisuudessa voi enää ostaa palveluita niiltä, jotka eivät todistetusti edistä kestävän kehityksen tavoitteita. Tähän suuntaan vievät niin muuttuva lainsäädäntö, kiristyvä yritysten code of conduct -politiikka kuin ostopäättäjien ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset. Kuluttajista jo 34 % kiinnittää aina tai usein huomiota tuotteen tai palvelun vastuullisuuteen ja 33 % on valmis maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta tuotteesta (lähde: Kuluttajatutkimus 2023). Yritykset, jotka panostavat olennaisiin vastuullisuustekijöihin ovat myös taloudellisesti kannattavampia (lähde: Silvola & Landau: Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin).
Suuret yritykset eivät voi ostaa niiltä, jotka eivät toimi todistetusti vastuullisesti.
EU:n tavoitteena on edistää vihreää siirtymää, mikä näkyy esimerkiksi suuryrityksille asetettuna kestävyysraportointivelvoitteena. Suuret yritykset raportoivat CSR-direktiivin mukaisesti vastuullisuuden edistämistoimistaan. Tämä vaikuttaa arvoketjuun niin, että suuryritysten pyrkiessä muuttamaan omaa toimintaansa ja raportoimaan siitä vaatimusten mukaisesti, tietopyyntöjä ja vaateita toimia vastuullisemmin lähetetään arvoketjun yrityksille. Kutsumme tätä vastuullisuusvalumaksi. Vaikka pienempiä yrityksiä ei laki vielä velvoita raportoimaan, suuryritysten vaatimukset ajavat pienemmät yritykset kehittämään vastuullisuustyötään ja viestimään siitä.
Mistä pk-yrityksessä liikkeelle?
Mistä pk-yrityksen hallituksen jäsenen tulisi aloittaa? Hankkimalla itselle riittävä ymmärrys aiheesta ja aloittamalla keskustelun johdon kanssa siitä, miten yritys varmistaa kilpailukykynsä tulevaisuudessa. Hallituksen tulisi varmistaa, että vastuullisuus on integroitu johtamisjärjestelmään, eikä sitä pidetä erillisenä osastona tai projektina. Aluksi se voi olla erillinen projekti esimerkiksi olennaisuusanalyysin kautta, mutta ajan myötä siitä tulee koko yritystä koskeva asia. Hallituksen on myös syytä varmistaa, että yrityksen teot ja viestintä sidosryhmille ovat sekä riittäviä että linjassa keskenään, jotta vältetään joutuminen erilaisten kohujen kohteeksi.
Resurssien riittävyys on tärkeää. Olemme tehneet useita selvityksiä pk-yritysten vastuullisuustyön edistämisestä. Näissä johto on usein maininnut resurssipulan – eli pk-yrityksellä ei ole aikaa tai resursseja perehtyä asiaan ja edistää sitä. Samoissa selvityksissä on kuitenkin havaittu, että jos yrityksellä on suunnitelma vastuullisuustyön edistämiseksi, asiat etenevät systemaattisesti, vaikkakin hitaasti. Eli vaikka resurssit olisivat vähäiset, hyvä suunnitelma vie asioita eteenpäin.
Hallituksen askelta vastuullisuustiellä
Tunnista, miten yrityksen liiketoiminta kytkeytyy vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Muutoin toimet jäävät hyväntekeväisyystempauksien tasolle, joita jopa pk-yritysten raportointiohjeissa suositellaan välttämään. Hyväntekeväisyys on tarpeen, mutta vastuullisuuden tulisi olla osa yrityksen ydinliiketoimintaa.
Kartoita yrityksen olennaiset vastuullisuustekijät olennaisuusanalyysin avulla (double materiality).
Tämä prosessi kartoittaa yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä toisaalta muutoksen taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Analyysi tehdään osallistaen sidosryhmiä, mikä tarjoaa arvokasta tietoa niiden tarpeista suhteessa yrityksen liiketoimintaan. Tämän kautta vastuullisuus nivoutuu liiketoimintaan.
Varmista riittävä kouluttautuminen ja osaaminen.
Aloita itse opiskelemalla aiheesta lisää – se on yksi keskeisimmistä työelämätaidoista lähitulevaisuudessa. Lisäksi varmista, että yrityksen johdossa on riittävästi osaamista ja rohkeutta edistää vastuullisuustyötä.
Kiinnostuitko pk-yritysten vastuullisuustyön edistämisestä? Lue lisää Vastuullisuusvaluma kiusaa pk-yrityksiä
Haluatko sparrailla aiheesta seuraavaa hallituksen kokousta varten? Ota yhteyttä!
Kirjoittaja Suvi Johansson on kestävän kehityksen toimisto Betteran perustaja, hyvää hallitustyötä ja omistaja-hallitus-johto -ketjun yhteistyötä Suomessa edistävän Boardmanin hallituksen jäsen ja muutaman pk-yrityksen hallituksen jäsen.
