Kuluttajansuojalain muutos etenee – missä mennään nyt?

Me Betteralla olemme seuranneet vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin etenemistä tiiviisti jo pitkään. Julkaisimme aiheesta oppaan, pidimme webinaarin ja julkaisimme podcast-jakson sekä jätimme myös oman lausuntomme yhdessä Suomen Markkinointiliitto MARK ry:n kanssa oikeusministeriön lausuntokierrokselle loppuvuodesta 2025.

Nyt prosessissa on otettu merkittävä askel eteenpäin: hallituksen esitys HE 47/2026 on annettu eduskunnalle huhtikuussa 2026. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja mitä kaikkea esityksessä on, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kaksi lakia, kaksi aikataulua

Hallituksen esitys kattaa kaksi EU-direktiiviä, joilla on eri voimaantuloajat kansallisessa lainsäädännössä:

• Tavaroiden korjaamisdirektiivi astuu voimaan 31.7.2026 — eli noin kolmen kuukauden päästä.
• Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (se, josta olemme eniten kirjoittaneet) astuu voimaan 27.9.2026.

Markkinoijille ja viestijöille olennaisempi on jälkimmäinen, mutta korjausdirektiivillä on käytännön vaikutuksia erityisesti tuoteviestintään: kuluttajille on jatkossa kerrottava tuotteiden korjattavuudesta ja varaosien saatavuudesta jo myyntihetkellä.

Mitä HE 47/2026 vahvistaa ja mitä se ei ratkaise

Hallituksen esitys vahvistaa pitkälti sen, mitä oppaassamme on kuvattu. Pääkohdat pysyvät samoina:

• Yleiset ympäristöväitteet (”ekologinen”, ”vihreä”, ”kestävä”) vaativat vahvan näytön tunnustetusta erinomaisesta tasosta
• Pelkkään kompensaatioon perustuvat hiilineutraaliusväitteet ovat kiellettyjä
• Sertifioimattomat omat vastuullisuusmerkit luokitellaan harhaanjohtaviksi
• Uusia pakollisia ennakkotietoja tulee mm. ohjelmistopäivitysten kestosta, korjattavuudesta ja lakisääteisestä virhevastuusta

Lausunnossamme nostimme esiin useita tulkinnanvaraisia kohtia, kuten sen, mitkä sanat tarkalleen kuuluvat ”yleisten ympäristöväitteiden” kategoriaan, tai miten residuaalipäästöjen kompensoinnista voi viestiä rikkomatta lakia. Nämä kohdat ovat edelleen avoinna, mutta toivomme että näihinkin saataisiin selvennystä jossain vaiheessa. Viranomaiset eivät näitä tule valitettavasti selkiyttämään, mutta ehkäpä sitten ennakkotapausten kautta? Tässä kohtaa ei oikeastaan auta kuin pyrkiä noudattamaan asetuksessa täsmennettyjä kieltoja.

​​Suomi päätti ottaa oman siirtymäajan

Tässä on yksi HE 47/2026:n merkittävimmistä uutisista, josta ei vielä olla juurikaan puhuttu.

Hallituksen esityksen liitteenä olevaan valtioneuvoston asetusluonnokseen on kirjattu kuuden kuukauden kansallinen siirtymäaika, jonka mukaisesti Suomi ottaisi tietyt vihreän siirtymän direktiivin vaatimat lakimuutokset täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä vasta 27.3.2027. EU:n direktiivin mukainen soveltamispäivä on siis 27.9.2026, mutta Suomi on päättänyt poiketa tästä aikataulusta osittain. Kyse ei ole vahingosta, vaan se on tietoinen valinta, jolla on hintansa. Tästä direktiivin voimaantulon rikkomisesta tullaan nimittäin määräämään EU:n tuomioistuimen taholta sakko, jonka arvioidaan olevan yli miljoona euroa. 

Miksi? Koska ilman siirtymäaikaa seurauksena olisi absurdi tilanne: markkinoilla jo olevia tuotteita, jotka eivät täytä tulevia vaatimuksia, ei saisi myydä 27.9.2026 jälkeen — ja tämä johtaisi merkittäviin kustannuksiin, hallinnolliseen kuormaan ja tarpeettomaan hävikkiin. Lausuntokierroksella useat toimialajärjestöt nostivat tämän esille: tuotteiden hyllyaika voi olla useita vuosia, eikä kuuden kuukauden siirtymäaika riitä kaikkien varastojen loppuun myymiseen.

Toisin sanoen laki, jonka tarkoitus on vähentää ympäristöhaittoja, olisi ilman siirtymäaikaa pakottanut hävittämään toimivia tuotteita ja pakkauksia. Se olisi ollut täysin vihreän siirtymän periaatteiden vastaista.

Suomi pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että ongelmaan löydettäisiin ratkaisu EU-tasolla. Myös muut maat kamppailevat saman haasteen kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa sääntely on viivästyksen vuoksi tulossa kokonaisuudessaan voimaan tammikuussa 2027.

Pakkausmerkintöjä koskeva ”armahdus” ei ole pysyvä ratkaisu, mutta se antaa lisäaikaa syyskuusta 2026 maaliskuuhun 2027. Tänä aikana vanhojen pakkausten myyminen on sallittua, mutta uudet pakkaukset ja materiaalit on oltava sääntelyn mukaisia heti 27.9.2026 alkaen. Suomi ottaa tästä poikkeamasta EU-oikeudellisen riskin, mutta katsoi sen perustelluksi, koska vaihtoehto olisi ollut ympäristön kannalta vielä huonompi.

Yksi konkreettinen uutuus: yhdenmukaistettu tuottajan takuu

Yksi asia on edennyt selvästi myös EU-tasolla: komissio antoi syyskuussa 2025 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/1960, joka vahvistaa kahden uuden pakollisen visuaalisen elementin ulkoasun:

• Yhdenmukaistettu ilmoitus lakisääteisestä virhevastuusta — pakollinen kaikissa myymälöissä ja verkkokaupoissa
• Yhdenmukaistettu tuottajan takuu — merkintä, jota käytetään, kun valmistaja tarjoaa yli kahden vuoden kaupallisen kestävyystakuun koko tuotteelle

Molemmat tulevat pakollisiksi 27.9.2026. Verkkokaupoissa ne on näytettävä värillisinä. Fyysisissä myymälöissä ilmoituksen on oltava selvästi näkyvillä oleva tieto – tavalla tai toisella. 

Tämä on konkreettinen, visuaalinen muutos, johon on varattava aikaa sekä designin että prosessien osalta.

Aikataulu tiivistetysti

Markkinoija: mitä teet nyt?

Jos et ole vielä aloittanut valmisteluja, nyt on viimeinen hetki. Erityisesti kannattaa:

1. Kartoittaa kaikki materiaalit, joissa käytetään ympäristö- tai kestävyysväitteitä
2. Tarkistaa, onko väitteiden taustalla dokumentoitu näyttö
3. Selvittää, tarvitaanko verkkokauppaan tai myymälään yhdenmukaistettu tuottajan takuu -merkintä tai virhevastuuilmoitus
4. Rakentaa sisäinen prosessi ympäristöväitteiden arvioinnille ja mahdolliselle muokkaamiselle

Autamme yrityksiä kaikissa näissä vaiheissa materiaalikartoituksesta prosessien rakentamiseen. Ota yhteyttä, jos haluatte sparrailla.

Tämän artikkelin on tarkastanut juridiikan kumppanimme, kuluttajaoikeuden juristi Tuula Sario / LexLegato

Aiheesta lisää