Jos vastaat oman organisaatiosi kestävästä liiketoiminnasta, strategiasta tai talousraportoinnista, olet saattanut kuulla sanan Omnibus viime aikoina – tai ehkä et ollenkaan. Ei hätää, et ole yksin. Tämä EU:n uusi sääntelypaketti on jäänyt monelle yritykselle etäiseksi, vaikka se vaikuttaa merkittävästi tuleviin raportointivelvoitteisiin ja hallinnollisiin toimiin. Tässä artikkelissa pureudumme käytännönläheisesti siihen, mitä komission esitys tarkoittaa erikokoisille yrityksille.
Mikä on Omnibus?
”Omnibus” on EU-komission esitys (ei siis vielä hyväksytty paketti), joka voimaan tullessaan yksinkertaistaa ja keventää yritysten kestävyyteen liittyviä sääntöjä ja raportointivaatimuksia. Paketti koskee useita säädöksiä, kuten:
- CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)
- CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive)
- CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism)
- InvestEU-sääntely
Komission tavoitteena on vähentää byrokratiaa jopa 25 prosentilla ja suojata erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä liian raskailta raportointivaatimuksilta.
Mitä tämä tarkoittaa suurille yrityksille?
Suuriksi yrityksiksi luokitellaan jatkossa ne, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 50 miljoonan euron liikevaihto. Näiden yritysten täytyy edelleen raportoida vastuullisuudestaan, mutta raportoinnin laajuutta kevennetään. Lisäksi raportointistandardeja (ESRS) yksinkertaistetaan ja osa vaatimuksista, kuten sektorikohtaiset standardit, poistetaan. Huomattavaa tässä on se, että Suomen mittakaavassa näitä yrityksiä on vähän reilut 130 kappaletta, eli suurin osa suomalaisista yrityksistä tippuu pois CSRD-raportoinnin piiristä.
Entä keskisuuret yritykset?
Yritykset, jotka ovat jääneet nykyisin velvoitteiden ja vapaaehtoisuuden välimaastoon, saavat nyt selkeyttä. Jos yrityksellä on alle 1 000 työntekijää, se on CSRD-raportointivelvoitteen ulkopuolella, mutta voi halutessaan raportoida kevyemmän vapaaehtoisen standardin (LSME tai VSME) mukaisesti. Tämä toimii samalla suojana: suuret yritykset eivät esityksen mukaan saa vaatia pk-yrityksiltä ylimääräistä tietoa tämän standardin ulkopuolelta.
Pienet yritykset voivat huokaista helpotuksesta
Pienet yritykset ja pienet midcap-yritykset (alle 500 työntekijää) eivät ole suoraan velvoitettuja raportointiin. Myöskään suuret yritykset eivät saa vyöryttää vastuullisuusraportointiin liittyviä tietopyyntöjä pk-yrityksiin rajoittamattomasti. Komissio aikoo julkaista suosituksen vapaaehtoisesta, kevyestä raportointistandardista, jota pk-yritykset voivat halutessaan käyttää. Todennäköisesti tämä standardi tulee olemaan melko lailla VSME:n mukainen paketti.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Yli 1 000 työntekijän ja 50M€ liikevaihdon yritykset: Laaja raportointivelvollisuus säilyy, mutta sitä yksinkertaistetaan.
- Alle 1 000 työntekijän yritykset: Ei pakollista raportointia, mutta mahdollisuus käyttää vapaaehtoista, kevyttä raportointistandardia (LSME tai VSME).
- Pk-yritykset suurempien yritysten arvoketjuissa: Pääsevät eroon ylimitoitetuista tietopyynnöistä – suuret yritykset eivät saa vaatia enemmän kuin mitä kevyessä standardissa edellytetään.
Miksi tällä on merkitystä?
Omnibus on käytännössä yrityksille suunnattu hengähdystauko ja selkiytys. EU on vihdoin kuunnellut yrityskentän huolia: liiallinen raportointi vie resursseja pois liiketoiminnasta ja nimenomaan vastuullisuustyön edistämisestä. Nyt fokus saadaan kohdistettua ytimekkäämpään, hyödylliseen ja yrityksen kokoon suhteutettuun vastuullisuustyöhön.
Jos yrityksesi on pieni tai keskisuuri, sinun ei tarvitse panikoida – mutta kannattaa pysyä kuulolla. Vapaaehtoiset työkalut ovat tulossa tai jopa jo olemassa, ja ne voivat jopa tarjota kilpailuetua vastuullisuusviestinnässä. Suurten yritysten kannattaa valmistautua sääntöjen keventämiseen ja hyödyntää hallinnollisten kustannusten leikkauksia tehokkaasti.
Entä vastuullisuuden isompi kuva?
Vaikka Omnibus tuo helpotuksia, se ei ole täysin ongelmaton. Moni yritys on viime vuosina panostanut merkittävästi vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja valmistautunut uusiin raportointivelvoitteisiin. Nyt, kun sääntelyä ollaan keventämässä ja aikatauluja siirtämässä, herää kysymys: onko vastuullisuus sittenkään niin tärkeää kuin annettiin ymmärtää?
Tämä soutaminen ja huopaaminen aiheuttaa hämmennystä. Yritykset saattavat jäädä odottamaan lopullisia päätöksiä tekemättä mitään, mikä viivästyttää vastuullisuustyötä entisestään. Lisäksi muutokset voivat antaa signaalin, että kestävän kehityksen painoarvo on laskussa – juuri kun aihe oli alkanut vakiintua liiketoiminnan ydinteemaksi.
Omnibusin myötä otetaan siis paitsi askelia kohti järkevämpää sääntelyä, myös mahdollisesti taka-askeleita yritysvastuun uskottavuudessa – ja myös kestävän kehityksen mukaisissa tuloksissa. Tämäkin näkökulma on tärkeä ottaa mukaan keskusteluun.
Omnibus on yksi askel kohti järkevämpää sääntelyä – ja helpompaa arkea yrityksille. Mutta sen rinnalla on syytä pitää huolta siitä, ettei vastuullisuustyö menetä suuntaansa tai uskottavuuttaan.
Mitä juuri nyt pitäisi sitten tehdä?
Me Betteralla suosittelemme vastuullisuustyön jatkamista entiseen malliin. Suurin osa suomalaisista yrityksistä ei ole vielä raportoinut ollenkaan tai ovat juuri tehneet ensimmäiset kestävyysraporttinsa. Nyt onkin hyvä hetki ottaa happea ja miettiä, mikä on oikeasti olennaista ja vaikuttavaa. Raportoinnista vapautuvat resurssit kannattaa suunnata olennaisuusanalyysin tekemiseen ja sen jälkeen miettiä, miten vastuullisuudesta tehdään yritykselle kilpailuetu.
