Päädyitkö Googlen kautta suoraan tähän osaan 2? Aloita lukemalla ensin osa 1. Jos olet sen jo tankannut, niin ole hyvä ja jatka lukemista. Huom! Kalvoissa vielä aikaisempi logomme (Bettera oli aiemmin Susta Partners).
KIPUPISTE 2: Viestiminen – vastuullisuusviestintää kaivataan selkeämpänä ja enemmän
“Integroisin vastuullisuusviestinnän markkinointiviestintään, ja loisin vastuullisuusraportin selkokielellä ja someoptimoituna versiona, jotta se puhuttelisi ja olisi helpommin ymmärrettävissä.” Näin totesi kyselyyn vastaaja.
Vastuullisuustyön viestimisessä organisaatioilla on paljon tehtävää. Teot eivät muutu sanoiksi. Sekä johtajat että asiantuntijat näkevät, ettei oma organisaatio viestisi riittävästi ja selkeästi. Johtajista vain 14 prosenttia on täysin sitä mieltä, että organisaatio viestii selkeästi, kun taas asiantuntijoista tätä mieltä on peräti 41 prosenttia. Kun puolestaan kysytään sitä, viestiikö organisaatio riittävästi, ovat tulokset surkeat. Vain 7 prosenttia johtajista ja 18 prosenttia markkinoinnin asiantuntijoista kokee organisaationsa viestivän riittävästi vastuullisuudesta. Toisin sanoen, tehtävää olisi niin vastuullisuusviestinnän selkeyttämisessä että määrässä.
Vastuullisuusraportit ovat tapettia
Panelistit kokivat, että selkeyden lisäksi erityisesti vastuullisuusraportoinnista puuttuu yrityksillä se kantaaottavin viesti. Eli mikä on yrityksen vaikuttavuuden missio – mitä varten yritys on olemassa vastuullisuuden näkökulmasta? Panelistien totesivat myös, että toisin kuin muussa markkinoinnissa, vastuullisuusmarkkinoinnissa yrityksen pitää uskaltaa tuoda esiin myös ne bisneksen epäkohdat. Tämä on haastavaa markkinoinnille, joka on tottunut puhumaan yrityksen hyvistä puolista tai tuotteen hyödyistä.
KIPUPISTE 3: Organisaation tuki – muutosjohtaminen
“Meillä puhutaan vastuullisuudesta paljon ja työssäni viestin siitä myös ulos, mutta listaa lukiessani huomasin että meillä vain oletetaan että asiat ovat sisäänrakennettuna kaikille.”
Vastuullisuus on iso strateginen asia, joka vaatii vahvaa muutosjohtamista. Selvityksen mukaan koettiin, että johdon tuki kyllä asialle jo on, mutta konkreettinen apu muutosjohtamiseen uupuu. Vain 41 prosenttia vastaajista oli saanut jotain apuja aiheen haltuunottoon, kuten vastuullisuuteen liittyviä materiaaleja, koulutusta tai perehdytystä. Kuitenkin vain 38 prosenttia koki tarjotun avun olleen hyödyllistä itselleen.
Vastuullisuusmuutos tehdään yksi ihminen kerrallaan
Panelisteista eräs kertoi, että kun hän oli saanut erään kerran organisaationsa toimitusjohtajan vastuullisuuteen liittyvään haastatteluun ja tämä oli valmistautunut siihen hyvin, ja sitten tilaisuuden jälkeen oli saanut paljon viestejä aiheeseen liittyen, niin hän oli sen jälkeen “uskossa”. Toisin sanoen, käännytystyö tehdään yksi ihminen kerrallaan. Toinen panelisteista sanoi, että sähköpostijohtamisella ei saada tässä aiheessa mitään aikaiseksi, vaan ihmisten kanssa on syytä keskustella aktiivisesti kasvotusten.
KIPUPISTE 4: Strategisen yhteyden puute
“Vastuullisuus pitää olla strategian ytimessä ja kun aloittaa yritystoiminnan pitää päätösten lähteä vastuullisuudesta. Niin rakennetaan alusta lähtien asioita arvopohjaisesti joita on helpompi kehittää ja muokata kun aloittaa alusta kun liiketoiminta on jo rakennettu.”
Mittaroimalla ja suunnitelmallisuudella vauhtia muutokseen
Selvityksen mukaan johdon tuki vastuullisuustyölle alkaa olla. Tämä on viesti, joka tuntuu nyt vihdoin muuttuneen. 55 prosentilla vastaajayrityksistä oli vastuullisuus osana liiketoimintastrategiaa ja 34 prosenttia vastaajista vastasi, että osittain. Eli yhteensä jopa 89 prosenttia prosenttia vastaajista sanoi, että vastuullisuus on jollakin tavalla strategiassa. Tämä on hyvin rohkaiseva luku ja kertoo siitä, että harva yritys on jäänyt lähtötelineisiin muutoksessa. Kuitenkin kun kysyttiin, että onko vastuullisuus jollakin tavalla liiketoimintaa ohjaavassa tavoitemittaristossa, niin useampi vastasi ei (38 prosenttia) kuin kyllä (21 prosenttia). Kuitenkin kun yhdistetään kyllä- ja osittain-vastaajat, on luku ihan kohtuullinen 52 prosenttia.
Selvää on, että vastuullisuuttä ei nähdä niin strategisen johtamisen asiana, että se ansaitsisi tavoitteellisen toiminnan. Kysyttäessä, että mikä estää vastuullisuusteemoista viestimisen, niin tärkeimmiksi syiksi esitettiin ajanpuute (41 prosenttia), viestien muotoilun vaikeus (38 prosenttia) ja selkeän suunnitelman puute (34 prosenttia). Myös tämä kertoo siitä, että vastuullisuutta ei vielä täysin yhdistetä yrityksen strategiaan. Kokemuksemme mukaan sinnikkäimmin vastuullisuusmuutosta edistävät ne yritykset, joilla on selkeä suunnitelma sen johtamiseen. Vaikka omaa vastuullisuusresussia ei olisi, he etenevät hitaasti mutta varmasti, jos suunnitelma on olemassa. Jos suunnitelmaa ei ole, niin muutos on hidas ja pistemäinen.
Kyselyn teki yhteistyössä Susta Partners ja MARK Suomen Markkinointiliitto ry. Kyselyyn vastasi 90 johtamisen ja markkinoinnin ammattilaista. Jos haluat tutkia kaikki tulokset, löydät ne meidän ladattavien materiaalien pankista.
