Tarinoita yritysvastuusta, kestävästä liiketoiminnasta ja näiden sanoittamisesta
Vastuullisuusraportti nähdään usein kerran vuodessa tehtävänä pakollisena dokumenttina, jolloin suuri osa sen hyödystä jää käyttämättä. Parhaimmillaan se on kuitenkin liiketoiminnan johtamisen työkalu, joka kokoaa tiedon yhteen, tekee kehityksen näkyväksi ja ohjaa toimintaa eteenpäin.
EU:n tekoälyasetuksen eli AI Actin läpinäkyvyysvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Miten se koskee vastuullisuusviestintää?
Kysytäänpä suoraan: tekisitkö liiketoimintaa ilman liiketoimintasuunnitelmaa? Ilman tavoitteita, ilman vastuita, ilman tapaa seurata, mihin suuntaan ollaan menossa?
Tuskin.
Me Betteralla olemme seuranneet vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin etenemistä tiiviisti jo pitkään. Nyt prosessissa on otettu merkittävä askel eteenpäin: hallituksen esitys HE 47/2026 on annettu eduskunnalle huhtikuussa 2026.
Monessa pk-yrityksessä on juuri nyt samanlainen tilannekuva: vastuullisuudesta pitäisi pystyä kertomaan enemmän, mutta kokonaisuus tuntuu vielä hajanaiselta. Dataa on eri puolilla organisaatiota, tavoitteet eivät ole täysin kirkkaat, ja vastuullisuusraportointi näyttäytyy helposti isona projektina, joka pitäisi joskus aloittaa – mutta ei nyt.
Vastuullisuusviestinnästä on monestakin syystä tullut uusi must-have. Ja ehkä juuri siksi yhä useampi toimisto kertoo olevansa vastuullisuusviestinnän tai -markkinoinnin asiantuntija. Hyvä niin. Yritykset tarvitsevat kumppaneita, jotka osaavat sanoittaa vastuullisuustyön ymmärrettävästi ja vaikuttavasti.