Teoista sanoiksi -sarja kertoo vastuullisuuden tekijöistä, heidän arjestaan ja siitä miten tekoja muotoillaan sanoiksi. Tervetuloa mukaan!
Haastattelussa GE Healthcaren Anne Hyttinen, Global Product Marketing Leader, Monitoring ja Sami Miettinen, Global Marketing Director, Anesthesia & Respiratory Care
Anne vastaa GE Healthcaren potilasmonitoroinnin markkinoinnista globaalisti. GE Healthcare myy sairaaloissa käytettäviä monitoreja yli 120 maahan. Sami puolestaan johtaa anestesia- ja respiratory-laitteiden globaalia markkinointitiimiä.
Teillä on globaali, koko yrityksen kattava vastuullisuusstrategia. Kertokaa, miten teillä edistetään ihan konkreettisin toimin kestävää kehitystä?
Anne: Harva tietää tätä, mutta terveydenhuollon ala tuottaa lähes viisi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi tässä on paljon tekemistä, mutta myös valtavasti mahdollisuuksia.
Sami: Anestesiassa käytettävien hengitettävien nukutuskaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP) voi olla tuhansia kertoja hiilidioksidia suurempi. Ja kun nukutuksen yhteydessä vain alle 5% hengitettävistä aineista metaboloituu kehossa hengitettäessä sisään, ja suuri osa leikkauksessa käytetystä aineesta hengitetään muuttumattomana ulos ja vapautetaan ilmakehään, niin anestesiassa käytettävien laitteiden ja toimintatapojen kehittämisellä on merkitystä päästöjen kannalta isossa kuvassa.
Anne: Sairaalan potilasmonitorit voivat olla 24/7/365 päällä ja niitä on sairaaloissa paljon, joten ei ole merkityksetöntä, miten paljon näytöt kuluttavat sähköä. Me olemme tuotekehityksessä pienentäneet uusimman potilasmonitorimme sähkönkulutusta aiempiin verrattuna 25 prosenttia, mikä auttaa vähentämään sähkönkulutusta sairaaloissa.
Sami: Omien vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen on hankalaa, ja yleisesti on todettu, että tutkimustuloksiin pohjautuvan tiedon tulo yleiseen kliiniseen käytäntöön kestää keskimäärin 17 vuotta1. Tämän muutoksen nopeuttamisessa datan visualisoimisella voi olla merkittävä vaikutus. Esimerkkinä voisin kertoa erään tapauksen. Pystymme nykyisin keräämään ja visualisoimaan tietoa anestesian aikana käytetyistä kaasumääristä. Näytimme uusiseelantilaisen sairaalan lääkäreille tietoa siitä, kuinka paljon he käyttävät nukutukseen anestesiakaasuja eri leikkaussaleissa. He pääsivät sitä kautta vertailemaan kulutusta keskenään. Ja erot olivat suuria. Syynä oli se, että vanha tapa oli tehdä asiat varman päälle ja käyttää suuria kaasuvirtauksia, kun nykyään pienemmän kaasunkulutuksen hyödyt ovat hyvin tunnettuja ja niihin kuuluvat vähentynyt anestesiakaasujen hukka, alentuneet kustannukset ja pienemmät kasvihuonekaasujen vaikutukset. Tämä leikkaussalien välisen erojen visualisointi tarjosi työkalun nykyisten anestesiaprotokollien ymmärtämiseen, jotta sairaala voisi tunnistaa parannusmahdollisuuksia, seurata käyttäytymismuutosten vaikutuksia uusia protokollia omaksuttaessa ja osoittaa uusien matalavirtausprotokollien käytön hyödyt ajan myötä.
Ja esimerkkejä on useita. Italialaisessa sairaalassa sama prosessi auttoi vain viidessä kuukaudessa vähentämään anestesiakaasujen kulutusta ja päästöjä 34 %.
Sairaalat ovat kulujen näkökulmasta kiinnostuneita vähentämään kaasuja, mutta toisaalta potilasturvallisuuden kannalta kaasua pitää käyttää riittävä määrä. Datan avulla on kuitenkin hyvä mahdollisuus hakea balanssia potilasturvallisuuden, kustannusten ja ympäristön välillä.
Miten vastuullisuus- ja kestävän kehityksen työ näkyy markkinointityössä?
Anne: Viime aikoina tapahtunut muutos on esimerkiksi se, että amerikkalaisissa sairaaloissa on alkanut näkyä Sustainability Officereita meidän myyjien keskustelukumppaneina. Näiden henkilöiden tehtävänä on varmistaa sairaalan ympäristöystävällisyys eli hakea muutosta sieltä, missä sillä on isoin vaikutus.
Toinen havaittava muutos on se, että julkisissa hankinnoissa, erityisesti Euroopassa, on tullut valintakriteereihin muutaman viime vuoden ajan erilaisia ympäristö- ja vastuullisuuskriteerejä. Kyllä hinta on edelleen tärkeä tekijä, mutta pikku hiljaa valinnoissa vaikuttaa myös tämä puoli. Ja siihen asiakkaat kaipaavat faktoja, mihin meidän yrityksenä tulee tietysti vastata. Kokoamme parhaillaan markkinoinnissa kaikista tuotteistamme ympäristöfaktojen tiivistelmädokumenttia, ja se on pitkäjänteinen työ.
Kun puhutaan terveydenhuoltoalan yrityksestä, niin tällä alalla on todella tarkkaa mitä tuotteista tai ylipäätään markkinoinnissa voi sanoa, ja tämä koskee myös ympäristöasioita. Kaikki mitä tuotteista kerrotaan, pitää olla todennettavissa: koska vaan esimerkiksi Yhdysvaltain lääke- ja ruokavirasto FDA saattaa pyytää meiltä todisteet siitä, mihin jokin markkinoinnissa tai myynnissä käytetty väite perustuu.
GE Healthcare on iso, globaali yritys. Kertokaa teidän näkökulmastanne muutama vinkki, miten vastuullisuustyön edistämisessä kannattaa edetä?
Anne: Kannattaa madaltaa kynnystä koko organisaation osallistumiselle. Pitää luottaa koko porukan joukkovoimaan ja -älyyn ja valjastaa se. Meillä esimerkiksi on säännöllisesti kokoontuva ympäristöryhmä, Green Team Network, johon voi osallistua kuka vaan ja ehdottaa parannettavia asioita. Vedän sitä meillä Suomessa, ja olemme yhdessä pohtineet niin tuotteiden pakkausuudistuksia, Helsingin saitin energiatehokkuutta kuin myös kitkeneet yhdessä vieraslajiksi luokiteltavaa jättibalsamia.
Sami: Pitää ymmärtää, missä bisneksessä ollaan ja mikä siinä on olennaista. Meidän tapauksessamme täytyy miettiä, mikä vaikutus on potilaalle, hoitohenkilökunnalle, sairaalalle – sekä sitten missä on suurin muutosvoima ja keskittyä sitten niihin asioihin. Sisäisesti organisaatiossa pitää oivalluttaa ja opastaa ihmisiä aiheen perusasioista ja sitä kautta tietoisuus ja tekeminen lisääntyvät.
