Jos vastaat oman organisaatiosi kestävästä liiketoiminnasta, strategiasta tai talousraportoinnista, olet saattanut kuulla sanan Omnibus viime aikoina – tai ehkä et ollenkaan. Ei hätää, et ole yksin.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on vastuullisuustyön kivijalka. Se auttaa yritystä tunnistamaan toimintansa tärkeimmät vastuullisuusnäkökohdat kahdesta näkökulmasta: miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä millaisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia näihin vaikutuksiin liittyy.
Pk-yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja vastuullisuudesta on tullut kriittinen osa yritysten menestystä. Monet suuret yhteistyökumppanit ja asiakkaat vaativat vastuullisuusdataa ja näyttöjä siitä, kuinka vastuullisuusnäkökohdat huomioidaan liiketoiminnassa. Tähän tarpeeseen vastaa EFRAGin kehittämä uusi VSME-standardi.
Suomalaisten pk-yritysten sähköposteihin kilahtaa yhä useammin pyyntöjä raportoida toiminnan hiilijalanjäljestä, toimitusketjun vastuullisuudesta ja ESG-mittareista. Vaikka oma toiminta ei suoraan kuulu CSRD-direktiivin piiriin, heijastuvat sen vaatimukset väistämättä myös pienempiin yrityksiin arvoketjujen kautta. Uusi toimintaympäristö haastaa ja kehittää Vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa suuren joukon yrityksiä raportoimaan toimintansa vastuullisuudesta aiempaa tarkemmin. Vaikka suora raportointivelvollisuus koskee aluksi vain suurempia yrityksiä,
Yritysvastuu ja kestävä liiketoiminta on lähtökohtaisesti paremmin tekemistä. Kun pyrimme koko ajan parempaan ihmisten, maapallon ja liiketoiminnan näkökulmasta, toimimme kestävästi.
Vastuullisuus ei ole höttöä ja vaaleanpunaista, vaan strateginen osa yrityksen toimintaa. Jos asiaan ei reagoida, yritys jää vähitellen pois valintaikkunasta ja arvoketjusta, sillä suuret yritykset eivät tulevaisuudessa voi enää ostaa palveluita niiltä, jotka eivät todistetusti edistä kestävän kehityksen tavoitteita.
Mitä hiilijalanjälkilaskennasta ja vastuullisuusväittämistä pitäisi ymmärtää? Lue Biocoden Vilja Hannulan Vieraskynä Teoista sanoiksi -sarjassa.
EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa ottamaan käyttöön aurinkosähköpaneelit kaikissa kaupallisissa ja julkisissa rakennuksissa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Uusiin rakennuksiin aurinkopaneelit tulee tehdä kahden vuoden päästä. “Tällä hetkellä 90 prosenttia Euroopan katoista on kuitenkin tyhjänä”, lataa Joanna Viileinen, aurinkosähköyhtiö Solnet Groupin Head of Marketing & Communications.
“Vastuullisuus liittyy kiinteästi liiketoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Jos joku ei ole vastuullista tai kestävää tekemistä, se syö liikaa luonnonvaroja tai ihmisiä. Pitkällä tähtäimellä se ei siis kannata”, sanoo Porokylän Leipomon vastuullisuuspäällikkö Laura Hyvärinen.
Rakennusala on pitkään kulkenut vastuullisuuden tiellä kuin sumussa, mutta viimeistään nyt on aika herätä. Minna Aarnio, Rakennusasiaintoimisto Aarteen perustaja, on ääni, joka kutsuu toimialaa katsomaan peiliin ja tunnustamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vastuullisuuden on oltava osa strategiaa ja liiketoiminnan ydintä, jotta sillä on aidosti vaikutusta.