Jokainen kestävyysraporttia tehnyt tietää tämän: homman voisi varmasti tehdä järkevämminkin! Teitpä raporttia ensimmäistä kertaa tai vaikka olisi jo pari kierrosta takana, aina vaan projekti tuntuu vievän koko porukasta kaikki mehut eikä projektivastaavan puheluihin enää vastata varmuuden vuoksi.
Vastuullisuus on käytännössä tekemistä vähemmän vastuuttomasti. Pyritään rajoittamaan vahinkoa, ei lisäämään elinvoimaa. Lisäksi vaatimukset ja sääntely muuttuvat ja ikävä kyllä myös osin löystyvät jatkuvasti – sillä seurauksella, että kukaan ei enää tiedä mitä vastuullinen liiketoiminta aidosti on ja miksi sitä pitäisi edes pohtia.
Vastuullisuusviestinnästä on monestakin syystä tullut uusi must-have. Ja ehkä juuri siksi yhä useampi toimisto kertoo olevansa vastuullisuusviestinnän tai -markkinoinnin asiantuntija. Hyvä niin. Yritykset tarvitsevat kumppaneita, jotka osaavat sanoittaa vastuullisuustyön ymmärrettävästi ja vaikuttavasti.
Katsoimme kristallipalloon – eli juttelimme asiakkaidemme kanssa – ja nostimme esiin muutaman kohdan, joiden koemme olevan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tekemisen ytimessä erityisesti vuonna 2026. Mitä sinä nostaisit tämän vuoden listalle?
Yritysten ympäristö- ja vastuullisuusväittämät ovat uuden aikakauden edessä. EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin kansallinen täytäntöönpano tuo muutoksia siihen, mitä yritykset voivat sanoa tuotteidensa ja palveluidensa ympäristövaikutuksista.
Pk-yritysten vastuullisuus ei lähde liikkeelle suurista resursseista, vaan yhdestä ihmisestä, joka päättää: tätä meidän on pakko edistää.
Monessa yrityksessä vastuullisuusviestintä nähdään vielä irrallisina kampanjoina tai yksittäisinä tekoina: tiedote, somepostaus tai vastuullisuusraportti. Mutta jos viestintä jää pintatasolle, sen vaikutus ja uskottavuus rapistuvat nopeasti.
Kierrätys ja kiertotalous menevät helposti sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Kierrätys keskittyy tuotteen viimeiseen vaiheeseen ennen jätettä, kun taas kiertotalous muuttaa koko elinkaaren niin, että tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Juuri kiertotalous on avain luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiseen – ja samalla miljardiluokan mahdollisuus yrityksille.
Tekoäly puhuttaa, kiinnostaa ja usein myös pelottaa. Sen avulla luvataan tehokkuutta, uudenlaista asiakaskokemusta ja jopa uusia palveluinnovaatioita. Mutta samalla se tuo mukanaan kysymyksiä, joihin ei ole vielä vakiintuneita vastauksia: voiko tekoälyyn luottaa? Kenen ehdoilla sitä kehitetään? Kuka kantaa vastuun, jos jokin menee pieleen?
”Palavereissa näkyy edelleen silmien pyörittelyä, kun yritysvastuusta aletaan puhua. Ajatus siitä, että vastuullisuus olisi jotenkin bisneksen vastakohta, elää vahvana.”