Herätyskello soi! On vastuullisuusmarkkinoinnin aika. Älä paina torkkunappia, sillä viimeistään sitten olet jo myöhässä. Tiedetään kyllä: olet kuullut sanan ”vastuullisuus” jo niin monta kertaa, että se alkaa kuulostaa siltä, kuin vanha tuttu virsi ”syö kasviksia” jokaisella aterialla. Mutta älä huoli, emme aio tarjoilla sitä samaa vanhaa salaattia.
Teoista sanoiksi -juttusarjaamme haastattelin tällä kertaa Matti Poikajärveä, Rovaniemen Palloseuran johtokunnan puheenjohtajaa.
Vastuullinen liiketoiminta tai ehkä vielä oikeammin yritysten vastuullisuusteot nähdään liian usein vain lakisääteisenä velvollisuutena tai PR-toimena, mutta todellisuudessa kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa – se on mahdollisuus positiiviseen tulosvaikutukseen.
Ympäristöväittämien kirjo on laaja, ja niitä suitsimaan on tulossa kuluttajansuojadirektiivi ja ns. viherpesudirektiivi Green Claims. Lue mitä nämä tarkoittavat yritysten markkinoinnille.
Mitä aktiivisempia kuluttajat ja yrityspäättäjät ovat, sitä nopeammin hyvät ja huonot vastuullisuusväittämät erottuvat yritysten markkinoinnissa. Nyt on aika luoda hyvä vastuullisuusväittämä:
Kun puhutaan vastuullisuudesta, monille ensimmäisenä mieleen tulevat sulavat jäätiköt, muovikasat merissä ja ympäristövastuullisuuden tärkeys. Totta on, että ympäristövastuullisuus on hyper-tärkeää ilmastonmuutoksen uhatessa planeettaamme ja meitä ihmisiä lähes veitsi kurkulla. Mutta muistetaan silti, että vastuullinen toiminta ei ole pelkästään viherarvoja ja niiden mukaan toimimista.
Vastuullisuus ei ole tyhjä tila. Se on kuin rakennus, jonka kivijalkana ovat arvot, seininä teot ja kattoa kannattelevat sanat. Mutta miten varmistat, että olet vastuullisesti uskottava?
Betteran idean äiti Suvi Johansson sai vastuullisuusherätyksen. Hän tajusi, että yksittäisen yrityksen merkitys maailman kehityskulun kannalta on olennainen. Kestävää kehitystä ei luoda pelkästään esimerkiksi ilmastopolitiikan tai ihmisoikeuksien edistämisellä valtioiden tasolla, vaan se vaatii jokaisen yrityksen panostuksen.